Kahden vaiheilla

Maanantai, 15. Elokuuta 2016 - 14:20
TEKSTI: Renja Nurmi, Laura Okkonen
KUVAT:

Digitalisaatio vaikuttaa yhä enemmän journalismin maailmaan. Onko muutos eteenpän kehittävä virta, vai menetämmekö jotain oleellista teknologian pyörteissä. Kysyimme Paavo Virralta, tablettijulkaisujen asiantuntijalta, ja Pekka Vahvaselta, teknologiaan nihkeästi suhtautuvalta journalistilta, neljä kysymystä journalismin tulevaisuuden näkymistä ja visioita digitalisaatiosta.

Median digitalisaatio, uhka vai mahdollisuus?

Vahvanen: Median ja ilmaisumuotojen muutokset tuovat aina jotain hyvää ja vievät jotain vanhaa hyvää pois. Sokrates aikanaan murehti kirjallisen kulttuurin nousua, joka rappeutti ihmisen muistia ja tiedon omakohtaisuutta. On pitkälti arvostuskysymys, miten tähän vastaa. Itse arvostan enemmän niitä asioita, joiden painoarvoa digitalisaatio on viemässä, kuten keskittynyt lukeminen ja syvempi keskustelu, kuin niitä, mitä se on tuomassa, kuten kiinnostavuuden tai mediatuotteiden viihteellisyyden korostuminen.

Virta: Ehdottomasti mahdollisuus. Viimeiseen pariin kymmeneen vuoteen on mahtunut niin innostusta kuin pelkoa ja lamaannustakin. Etenkin aikakauslehdissä ja laatujournalismissa on digipuolella valtavasti mahdollisuuksia. Aikakauslehtisisällöistä on totuttu maksamaan.
Tämän maksupotentiaalin onnistunut siirtäminen digiin saattaisi hyvinkin olla win-win-ratkaisu sekä kuluttajille että kustantajille. Lisäksi digitaalinen juttu tarjoaa parhaimmillaan sellaisen audiovisuaalisen lukukokemuksen, johon printti ei pysty.

Onko journalismi muuttumassa digitalisoitumisen vuoksi?

Vahvanen: Mediatutkija Marshall McLuhan kirjoitti, että media is the message - eli muoto määrää sisältöä. Kun julkaisualusta muuttuu, muuttuvat myös tekemisen tavat ja se, mikä niin sanotusti toimii. Toimittaja Nicholas Carr puhuu internetistä häirinnän ja keskeytysten teknologiana tai alustana. Siellä korostuu kilpailu lukijan huomiosta kaikilla keinoilla.

Virta: Digitalisoituminen muuttaa tavalla tai toisella kaikkia aloja. Osaa nopeammin, osaa hitaammin. Muutos ei ole mustavalkoista. Journalismi voi samaan aikaan kehittyä hyvään suuntaan ja toisaalta myös ”rappeutua”.
Hyvälle tutkivalle journalismille on varmasti aina kysyntää. Esimerkiksi suomalainen Long Play on vienyt tämän äärimmäisyyksiin ja löytänyt paikkansa suomalaisella mediakentällä. Toisaalta klikkijournalismi on pesiytynyt myös sellaisiin julkaisuihin, joilta sitä en ainakaan itse olisi odottanut.

Miten julkaisualusta vaikuttaa journalistisen jutun rakentamiseen, vai vaikuttaako ollenkaan?

Vahvanen: Esimerkiksi nettiuutisia kirjoitettaessa usein järkeviä ja ehyitä juttukokonaisuuksia pilkotaan osiin, koska sillä tavalla saadaan enemmän klikkejä. Tämä ei palvele mitenkään lukijan etua. Toisaalta erilaiset interaktiiviset aineistot, kuten grafiikat ja kuvat, lisääntyvät ja monipuolistuvat. Tämä luonnollisesti voi palvella paljonkin lukijoita.

Virta: Hyvä journalismi tarvitsee yhtälailla paneutumista ja taustatyötä julkaisualustasta riippumatta. Videon käyttö on alkanut arkipäiväistymään tekstin ja kuvien rinnalla. Digin mahdollisuuksia on silti paljon hyödyntämättä, sillä digitaalinen alusta mahdollistaa uudenlaisen kerronnan. Kysymys kuuluukin, mikä on sopiva yhdistelmä perinteistä ja ns. rikastettua kerrontaa, kuten videoita ja animaatioita? Parhaat kokonaisuudet saadaan varmasti aikaan, kun juttu suunnitellaan alun perin tietylle digitaaliselle alustalle.

Kuinka tärkeässä roolissa journalismin kannalta on eri alustojen välinen yhteistyö?

Vahvanen: Itse en näe tätä keskeisenä. Toki voi olla eduksi journalismille, jos on enemmän tapoja kertoa. Toisaalta käytännössä monimediaisuus tarkoittaa usein sitä, että sama ihminen kirjoittaa juttua ja tekee videota kiireessä sen sijaan, että tehtäisiin juttu yhteen muotoon ajan kanssa huolellisemmin.

Virta: Siirtymävaiheessa tämä voi olla hyvinkin oleellista. Nuoret ovat tottuneita digikäyttäjiä ja heille on luonnollista löytää luettavaa verkosta. Vanhemmilla ihmisillä on kuitenkin vahvat siteet printtiin. Kun printin oheen tulee mahdollisuus päästä käsiksi mielenkiintoiseen lisämateriaaliin digimuodossa, niin kokonaan digiin siirtymisen kynnys madaltuu.

Paavo Virta, Pekka Vahvanen

Juttu on julkaistu tässä lehdessä

Katse 1/2016, kansi

Tamperelainen kulttuurilehti

Katse 1/2016, kesä 2016 by Katse - issuu

5 kysymystä

Välissä 1200 kilometriä

Niillas Holmberg & Roope Mäenpää on duo, joka yhdistää Utsjoen ja Tampereen, pohjoisen ja etelän, klassisen musiikin ja joiun. Yhtyeen uuden...

Tulevaisuuden kuva

Kaisa Rautaheimo ja Jore Puusa ovat maailmaa nähneitä palkittuja kuvajournalisteja. Muuta yhteistä heistä on vaikea löytää. Millaisena nämä eri...

Christina Suominen

Eettistä ruokaa roskiksesta ja ravintolasta

Knuut Nissinen dyykkaa aina kun on mahdollista. Christina Suominen työskentelee ravintolassa. Heitä yhdistävät ekologisuus ja eettisyys, vaikka...

Vesa Leppälä 57, työskentelee kokkina ja yrittäjänä ravintola Café Pispalassa ja Mikko Salminen 33, ravintolapäällikkönä Mc Donald'sissa.

5 kysymystä yrittäjyydestä ravintola-alalla

Missä rooleissa luovuus,elämyksellisyys ja ravintotrendit ovat ravintola-alan yrittäjän arjessa? Ravintoloitsijat Vesa Leppälä ja Mikko Salminen...