Kissanainen peliohjaimessa

Maanantai, 15. Elokuuta 2016 - 16:00
TEKSTI: Olli Pietiläinen
KUVAT:

Karoliina Korppoo päätyi pelialalle sattumalta. Ensin häntä kysyttiin pelitestaajaksi. Sen jälkeen hän siirtyi tekemään kaikkia pelisuunnittelun osa-alueita pieneen studioon. Sieltä saatu oppi antoi eväitä työskennellä isommassa studiossa.
Kuusi vuotta sitten pelistudio Colossal Orderilla tarvittiin pelisuunnittelijaa kesken jääneeseen isoon projektiin ja Korppoo otti paikan vastaan. Tänä vuonna Cities: Skylines -peli, jossa hän oli pääsuunnittelijana, voitti Suomen parhaan tietokonepelin palkinnon.

Korppoo kertoo olevansa ohjaaja ja muiden tekemän työn koordinoija. Kuten pukeutuessaankin, myös peleissä hän saattaa yhdistellä luovasti asioita, vaikkapa kengät kauniiseen mekkoon ja meikkiin. Samalla tavalla Korppoo voi yhdistellä peliä rakentavan koodarin ja graafikon työpanoksia pelin teossa.

Pelit ovat suunnittelun ja yhteistyön tulos. Pelisuunnittelijat työskentelevät saavuttaakseen yhteensopivan kokonaisuuden. Jokaisella pelillä on alusta lähtien selvä suunnitelma – mitä siinä tehdään ja kuka sitä pelaa.

"Pelinteossa varmistetaan, että kaikki tietävät, mitä ne on tekemässä, sillä muuten 16 ihmistä tekee 16:tta eri peliä", Korppoo sanoo. "Mun ykkösjuttu on se, että kirjoitan ohjetekstejä peleihin. Eli mikä tämä peli on, mitä siinä tehdään, mitä siellä voi olla." Parhaiten Korppoo muistaa peleistään ne kohdat, joita on hiottu kaikkein eniten. Erityisesti kaupunkien rakentamiseen tähtäävistä simulaatioista löytyy useita monimutkaisia asioita, jotka täytyy rakentaa toimivasti ja ymmärrettävästi pelaajan näkyville.

Cities: Skylines  julkaistiin reilu vuosi sitten. "Tässä vaiheessa kehitystä me tehdään peliin päivityksiä ja bugikorjauksia", Korppoo kertoo. Cities: Skylines -pelin ympärille on syntynyt yhteisö, joka kehittäjien ohella rakentaa peliin uusia osia. Pelissä on julkaistu kaksi lisäosaa, jotka toivat vuorokausikierron ja sääilmiöt mukaan simulaatioon. "Juuri nyt säädän lokalisaatiotiimin kanssa, onko kaikki kieliasiat synkassa", Korppoo kuvailee.

Pelialalla työskenteleminen ei ole perinteisintä toimistotyötä - vai onko? Se on yhdistelmä luovaa työtä sekä tekniikkaa ja aikarajoja. Työ pelialalla liitetään usein yömyöhään jatkuviin työpäiviin. Korppoo kumoaa väitteen ja kertoo, että heillä työskentelystä on tehty säännöllistä ja päivän työt hoidetaan arkisin seitsemän ja puolen tunnin mittaisena.

Vapaa-ajalla Korppoo haluaa olla luova. Hänellä on kotona seitsemän kissaa, joita hän hoivaa yhdessä aviomiehensä kanssa. Blogissaan Korppoo eläytyy asuihin ja meikkeihin.

"Minulla on 300 luomiväriä kotona ja mä leikin niillä, se on ihanaa." Korppoolla on kuvataiteen koulutuksen kautta kiinnostus väreihin ja muotoihin.

"Olen tosi visuaalinen ihminen. Vapaa-ajalla ompelen ja järjestän goottiklubeja." Kotona voi järjestää bileitä, kun siltä tuntuu ja ulkomaillekin on kiva päästä. Työ on vaihtelevaa, ja matkustamista on koneella istumiseen nähden juuri sopivasti, ettei työ ala puuduttaa.

Suomessa on jatkuvasti helpompaa olla nainen pelialalla. "Ihan aluksi piti erikseen sanoa, että teen tätä työkseni. Ihmiset luulivat, että olen jonkun vaimo tai tyttöystävä." Nainen ei kuitenkaan enää ole pelialalla erikoisuus toisin kuin viisi vuotta sitten.

Karoliina Korppoo haluaa olla vapaa-ajalla luova.
Karoliina Korppoo on tamperelaisen Colossal Order -pelistudion suunnittelija.
Sininen Cirpy-lintu on Cities: Skylines -pelin maskotti.
Karoliina Korppoo kissansa kanssa.
Korppoo työhuoneellaan.
Korppoo työpisteellään.

Juttu on julkaistu tässä lehdessä

Katse 1/2016, kansi

Tamperelainen kulttuurilehti

Katse 1/2016, kesä 2016 by Katse - issuu

Päähenkilö

Haukan katse

Teemu Markkula pakenee todellisuutta musiikkiin.

”Minä rakastan sinua” on huono lause

Keijut ja enkelit saavat väistyä kauhakuormaajien ja lampaanpapanoiden tieltä, kun Archie Ahola suoltaa ronskeja rakkausrunojaan.

Pää edellä

Taiteilija Ninni Luhtasaari tekee mitä haluaa. Luomisen vimma ei jätä sijaa epäröinnille. Hävetä ehtii jälkeenpäin.

Sirkustempuilla tasapainoon

Sirkustaiteilija Jenni Pylkkäselle sirkus ei ole vain teknistä täydellisyyttä.

Ääriviivaa säästelemätön Pirinen

Ville Pirinen elättää itsensä taiteella. Hänestä sarjakuva on nerokas väline tarinoiden kertomiseen.

Sanni Seppo ei halua arvioida kehittymistään taitelijana. Hänen mielestään sen voi jättää muille.

Valokuvataiteilija rakastaa ihmistä ja luontoa

Valokuvataiteilija Sanni Seppo rakastaa metsää ja vihreää. Kesällä Kangasalla nähdään taiteilijan palstaviljelyä käsittelevä näyttely.

Reportaasin renessanssi

Touko Hujanen menee paikkoihin ja katsoo, mitä niistä löytyy. Sitten hän harhailee ja höseltää. Tästä kaikesta syntyy Uuden Maan Sanomat.