Pyörät kohti parkettia

Perjantai, 7. Huhtikuuta 2017 - 13:47
TEKSTI: Tiina Hautamäki, Sarita Piipponen
KUVAT:

Hanna Ihantola ei uskonut ikinä tanssivansa. Synnynnäisen vamman vuoksi hän on ollut sidottuna erilaisiin kävelyn apuvälineisiin koko elämänsä ajan. Hän on myös aina käyttänyt pyörätuolia. Lukiossa Ihantola päätti kaikesta huolimatta osallistua vanhojentansseihin. Silloin hän jäi koukkuun tanssin mukanaan tuomaan vauhdin hurmaan. ”Tanssiessa pääsin liitämään. Tuli sellainen olo, että hei nyt mä tanssin”, Ihantola sanoo.  Tanssiharrastuksen myötä hän on oivaltanut, ettei pyörätuolin tarvitse olla vaihtoehto vasta silloin, kun kävelemään ei enää pääse. Hänen oman kokemuksensa mukaan huono tuoli passivoi, koska tuolilla ei jaksa, eikä voi tehdä asioita itse. Tanssin myötä Ihantola on ottanut käyttöönsä aktiivituolin, jonka käyttäminen mahdollistaa myös pyörätuolitanssin. ”En pystyisi tekemään puoliakaan siitä, mitä teen nyt, ellei minulla olisi pyörätuolia”.

Ihantolan tanssipari Kalle Andersson sai ensimmäisen pyörätuolinsa, kun hän oli 7-vuotias. Vaikka Anderssonin kävelykyky on osittain tallella, hänelle pyörätuolin käyttö on mahdollistanut esimerkiksi matkustamisen. Pyörätuolitanssi on hänelle musiikin tulkintaa, liikkeen ja musiikin yhdistämistä. Vaikka oma musiikkimaku onkin melko kaukana perinteisestä tanssimusiikista, poikkeuksiakin löytyy:
”Jotkut metallibändit eivät ole varmaan edes huomanneet, että he ovat tehneet biisejä, jotka sopivat tanssittavaksi paritanssina”.

Tehtaasta tanssisaleihin

Ihantolaa ja Anderssonia valmentava Jarno Jokela suhtautuu valmennettaviinsa vanhemman ylpeydellä. Muutama vuosi sitten hän ei olisi ikinä uskonut päätyvänsä tilanteeseen, jossa on nyt.
Seitsemän vuotta sitten Jokelan ura tehdastyöläisenä saapui päätökseen. Potkut metallitöistä olivat kuitenkin onnekas sattuma, sillä muuten hän ei olisi päätynyt valmentamaan tanssia työkseen. Taloudellisesti tanssivalmentajan ura ei voita tehtaassa työskentelyä, mutta Jokela kokee saavansa palkkion työstään muilla tavoin. Hänelle on tärkeää, että voi auttaa ihmisiä tanssiuran saavuttamisessa.

Jokelan tunneille tulleet henkilöt ovat joskus ajatelleet, ettei tanssiminen olisi pyörätuolin käytön takia koskaan mahdollista. ”Joka paikassa on heitä, jotka ovat aivan silmät säihkyen, että minähän pystyn tanssimaan. Kyllä se antaa ohjaajalle ja paljon”. Huolimatta vankasta kokemuksesta paritanssin ja bailatinon valmentajana, pyörätuolitanssin lisääminen tanssituntien listalle ei ollut itsestäänselvyys. Tutustuessaan lajiin hän ei kokenut tietävänsä vammaisuudesta tarpeeksi. Kun Jokelaa pyydettiin vetämään tunteja pyörätuolissa tanssiville henkilöille, hän suostui pyyntöön kahtiajakoisissa tunnelmissa. ”Ajattelin sitten, että eihän se mitään, jos vähän kokeilee. Sillä kokeilun tiellä ollaan edelleen ja lujaa mennään”, Jokela sanoo.

Elämänkumppani tanssiparketilta

Ihantolan ja Anderssonin tanssia seuratessa ei voi olla huomaamatta heidän välistään voimakasta yhteyttä. Taustalla vaikuttaa yli viiden vuoden yhteinen tanssiura ja kahden vuoden avoliitto. Ihantola ja Andersson löysivät toisensa Pajulahden tanssileiriltä vuonna 2011. ”Silloin sanottiin moi. Siitä se sitten lähti. Netin puolella jatkettiin juttelua”, Andersson kertoo. Tanssileiriltä pariskunta on kulkenut pitkän matkan. Seurustelun ja tanssiuran aloitusta hankaloitti se, että Ihantola asui Tampereella ja Andersson Porvoossa. Muuttaminen samaan kaupunkiin vuonna 2015 on helpottanut harjoittelua.

Ihantola ja Andersson ovat menestyneet alusta asti. Kolmen kuukauden harjoittelun jälkeen he kilpailivat yhdessä Hollannissa. Tuolloin sijoitus oli seitsemäs. Pariskunta on hakenut kisoista mitaleja aina ulkomailta saakka, mutta Andersson pitää erityisesti ensimmäisiä yhteisiä kisoja isona voittona: ”Jos me pystyttiin tekemään se, niin miksei muutakin. Vaikka olikin se 250 kilometriä välissä, niin mitä sitten?”

Vaikka Anderssonin kävelykyky on osittain tallella, hänelle pyörätuolin käyttö on mahdollistanut esimerkiksi matkustamisen. Pyörätuolitanssi on hänelle musiikin tulkintaa, liikkeen ja musiikin yhdistämistä.
Pyörätuolitanssin lisäksi Hanna Ihantolaa ja Kalle Anderssonia yhdistää intohimo musiikkiin ja sen tulkitsemiseen.
Sirkka Saarinen tanssii avustajansa Annika Välimaan kanssa. Tunneilla käy välillä myös ulkopuolisia opettelemassa tanssimista pyörätuolissa istuvan kanssa.
Sirkka Saarinen tanssii avustajansa Annika Välimaan kanssa. Tunneilla käy välillä myös ulkopuolisia opettelemassa tanssimista pyörätuolissa istuvan kanssa.
Ihantola ja Andersson ovat tanssineet yhdessä viisi vuotta.
Ihantola ja Andersson kiertävät yhdessä kaikki mahdolliset Suomessa järjestettävät tanssileirit.

Reportaasi

Elämyspalasten viikko

Tampere Film Festivalin kävijän katse on utuinen.

Kansan hylkäämän perinteen puolustajat

Tamperelaisen kansantanssiryhmä Sorokoskan jäsenille polska, jenkka ja sottiisi ovat osa identiteettiä. Ilo ja yhteishenki ovat pitäneet monet...

Reenikämpillä

Tamperelaisten musiikki-intoilijoiden treenikämpät täyttävät sekalaisia tarpeita.

Musiikin taju

Katse-lehti oli paikalla, kun Santtu-Matias Rouvali helmikuussa 2013 nousi ensimmäistä kertaa lavalle Tampere Filharmonian kanssa.

Anne, 55

Kultaa kirveelle ja korvelle

Alkuvuosina istuimme mieheni kanssa eri puolilla hallia. Sitten kannatimmekin jo samaa joukkuetta, kertoo Tapparaa 13-vuotiaasta fanittanut Anne...

Vuoreksen markkinoinnissa korostuu luonnonläheisyys. Metsää ei uusien talojen tieltä kuitenkaan ole juuri säästetty.

Tarina kahdesta kaupungista

Taide piristää rakennusten seiniä ja pihoja Vuoreksen uudessa kaupunginosassa Tampereella. Läheisellä Anniston tilalla taide ei ole näyttely vaan...

Sebastian Schultz tehdasrakennuksen katolla.

Urbaanin historia

Kun autioitunut tehdasalue päästetään elämään omaa elämäänsä ilman ulkoista kontrollia, syntyy paikka, joka on kaikkien eikä kenenkään. Siellä...

Anna Muotka ja hänen poikaystävänsä Rovaniemen kaupunkiviljelijöiden palstalla keräämässä syksyn satoa.

Kaupunkiviljelijöiden palsta

Rovaniemen kaupunkiviljelijöiden palsta on keskellä kaupunkia. Anna Muotka on yksi viljelijöiden vapaaehtoisista jäsenistä.

Maisa Salonen ja Sofia Salmi liiketilansa edustajalla.

Laadukkaat nahkatuotteet valmistuvat käsin Kehräsaaressa

Kolmen naisen pyörittämä Kenkäpaja Pihka valmistaa laadukkaita nahkatuotteita käsityönä.