Tulevaisuuden kuva

Keskiviikko, 27. Marraskuuta 2013 - 16:58
TEKSTI: Annukka Pakarinen
KUVAT:

Kaisa Rautaheimo ja Jore Puusa ovat maailmaa nähneitä palkittuja kuvajournalisteja. Muuta yhteistä heistä on vaikea löytää. Millaisena nämä eri sukupolvien kasvatit näkevät kuvajournalismin tulevaisuuden? 

Millainen on hyvä lehtikuva? Entä hyvä kuvajournalisti?

K: Hyvä lehtikuva kertoo aiheesta valokuvalle ominaisin keinoin. Sen tehtävä ei ole vain todentaa tekstiä. Hyvässä kuvassa välittyy tunnetila, läheisyys ja totuus. Se tuo uuden näkökulman aiheeseen. Ammattitaitoinen kuvajournalisti on kiinnostunut maailmasta. Kuvaajalta tulisi löytyä herkkyyttä, ymmärrystä, rohkeutta ja tarvittaessa nopeutta. Hänen on myös kunnioitettava journalismin sääntöjä, roolia ja toimintalogiikkaa.

J: Toimiva lehtikuva keskustelee tekstin kanssa ja vangitsee lukijan. Ilman visuaalista ärsykettä jutut menevät hukkaan. Nykyään lehtien sivuilla on usein vain tyhjyyttään ammottavia passikuvia. Kuvasta on tullut taittoelementti ja koriste.  Kuvajournalistien tulisi olla ammattitaitoisia ja koulutettuja, mutta tällä hetkellä suomalainen kuvajournalistikoulutus on luokattoman huonoa.  

Mihin kuvajournalismia tarvitaan?

K: Kuvajournalismi on eräänlaista historiankirjoitusta. Lisäksi se laajentaa ymmärrystä maailmasta. Kuvajournalismilla on elintärkeä tehtävä ennakkoluulojen poistajana.
 
J: Kuvajournalismin, kuten journalismin ylipäätään, tulee toimia ennen kaikkea vallan vahtikoirana. Sen tehtävä on myös tuottaa visuaalista materiaalia, joka pakottaa ihmisen lukemaan tekstin.

Miltä kuvajournalismin tulevaisuus näyttää?

K: Elämme mielenkiintoisessa murroskohdassa erityisesti printtimedian osalta. Välineet muuttuvat, ja kuvan käyttö saa uusia muotoja. Uskon vahvasti, että merkitykselliselle tekstille ja kuvalle on aina paikkansa. Lisääntynyt kiire kuitenkin vaikeuttaa välillä työntekoa. Aikaisemmin oli mahdollisuus etsiä tarinoita ja viettää enemmän aikaa juttujen parissa. Kuvat saivat myös enemmän tilaa lehdissä.

J: Toivottoman huonolta. Nykyään toimittajilta ja kuvaajilta puuttuu yleissivistys. Kuvaajilta uupuu usein myös tekninen osaaminen. Internetin voimistuminen tarkoittaa ilmaisia lukijakuvia ja muuta sontaa. Tällä tavalla koulutettuna, toteutettuna ja arvostettuna printtimedia kuolee kokonaan. Sen mukana lähtee myös kuvajournalismi.

Miten kuvajournalisti ansaitsee elantonsa tulevaisuudessa?

K: Duunin on oltava entistä kunnianhimoisempaa ja merkityksellisempää. Perinteinen lehdessä julkaiseminen ei välttämättä tule jatkumaan pitkään. On luotava uusia tekemisen tapoja. Toivon, että esimerkiksi internet mahdollistaisi uudenlaiset journalistisin perustein toimivat julkaisualustat, joista kuvaajat saisivat asianmukaisen korvauksen.

J: Lähtemällä Suomesta pois mahdollisimman nopeasti. Johonkin sivistysvaltioon, jollaista Suomi ei missään muodossa edusta. Esimerkiksi Jenkkeihin tai Australiaan.

Tuleeko journalistisen kuvan merkitys kasvamaan?

K: Journalistisen kuvan vahvuus on totuuden voima, ja totuus on ihmisen perustarve. Uskon, että turhat kuvat karsiutuvat ja valokuvaa tullaan käyttämään silloin, kun sillä on oikeasti merkitystä. Tämä pitää journalistisen kuvan merkityksellisenä tulevaisuudessakin. Silminnäkijöiden kuvat saattavat lisääntyä nopeatempoisessa uutisvirrassa, mutta ammattitaitoisella kuvajournalismilla on paikka tulevaisuudessa.

J: Ei. Journalistisen kuvan merkitys romahtaa lopullisesti. Jutut lyhenevät ja lukijakuvat valtaavat alaa. Lopulta kaikki tulee muistuttamaan Seiskaa.

 

Kaisa Rautaheimo

Valmistui vuonna 2004 valokuvaajaksi Lahden muotoiluinstituutista. 

Kiertänyt kuvausmatkoilla kotimaassa ja maailmalla aina Afganistanista New Yorkiin.

Työskentelee Helsingin Sanomien valokuvaajana.

Jore Puusa

Valmistui Lahden taideoppilaitoksesta valokuvaajaksi vuonna 1976.

Tehnyt pitkän uran lehtikuvaajana ja kuvajournalismin opettajana. Tällä hetkellä työtön.

Osallistuu aktiivisesti keskusteluun kuvajournalismista esimerkiksi internetin keskustelupalstoilla.

5 kysymystä

Välissä 1200 kilometriä

Niillas Holmberg & Roope Mäenpää on duo, joka yhdistää Utsjoen ja Tampereen, pohjoisen ja etelän, klassisen musiikin ja joiun. Yhtyeen uuden...

Christina Suominen

Eettistä ruokaa roskiksesta ja ravintolasta

Knuut Nissinen dyykkaa aina kun on mahdollista. Christina Suominen työskentelee ravintolassa. Heitä yhdistävät ekologisuus ja eettisyys, vaikka...

Vesa Leppälä 57, työskentelee kokkina ja yrittäjänä ravintola Café Pispalassa ja Mikko Salminen 33, ravintolapäällikkönä Mc Donald'sissa.

5 kysymystä yrittäjyydestä ravintola-alalla

Missä rooleissa luovuus,elämyksellisyys ja ravintotrendit ovat ravintola-alan yrittäjän arjessa? Ravintoloitsijat Vesa Leppälä ja Mikko Salminen...

Paavo Virta, Pekka Vahvanen

Kahden vaiheilla

Kysyimme Paavo Virralta, tablettijulkaisujen asiantuntijalta, ja Pekka Vahvaselta, teknologiaan nihkeästi suhtautuvalta journalistilta, neljä...