Urbaanin historia

Maanantai, 15. Elokuuta 2016 - 14:03
TEKSTI: Laura Talvitie
KUVAT:

Nenään pelmahtaa huumaava maalin haju astellessamme tulitikkutehtaan pihamaan läpi. Jos virittää kuuloaistinsa äärimmilleen, voi kuulla kolinan, joka syntyy spraymaalipurkin ravistamisesta. Vanhojen tehdasrakennusten seiniin on valmistumassa jälleen uusi kerros urbaania taidetta.

Tampereen Santalahdessa Pispalan kupeessa sijaitseva tulitikkutehtaan alue huokuu historian havinaa. Toiminta tehtaissa on loppunut jo 1970-luvulla, mutta alue on sittemmin herännyt uudelleen henkiin urbaanin yhteisöllisyyden keskittymänä. Tehtaan autioitunut ympäristö on otollinen vaihtoehtoisen kaupunkikulttuurin muodostumiselle. Raunioituneiden punatiiliseinien suojassa on järjestetty niin performansseja ja pop-up taidenäyttelyitä, kuvattu hääkuvia ja musiikkivideoita kuin pidetty ulkoilmajuhlia ja teknobileitä. Paikalliset nuoret rakensivat tienoolle pari vuotta sitten skeittiparkin.
Oppaanamme toimiva Sebastian Schultz kertoo löytäneensä tulitikkutehtaan noin viisi vuotta sitten. Tuona aikana on ehtinyt nähdä monenlaista. Kerran yhden performanssin yhteydessä joku tyyppi sytytti päänsä tuleen. Toisaalla jengi hieroi toisiinsa mutaa. Tehtaan ylimmässä kerroksessa järjestettiin koe, kuinka kauan normaali taide säilyy koskemattomana.

Lyhyt pyörähdys rakennusten sisällä kertoo omaa tarinaansa. Lattioilla lojuu vanhoja lehtiä, airsoft-aseiden ammuksia ja kauan sitten tyhjennettyjä tölkkejä. Pihamaalla seisoo hylättyjä huonekaluja. Yhden rakennuksen nurkassa on sohva ja sen päällä makuupussi. Näkyvimmän osan alueen elämää muodostavat kuitenkin lähes kaiken seinäpinta-alan täyttävät graffitit. Vanhimmat maalaukset ovat yli 20 vuotta vanhoja. Vaikka katutaiteen luonteeseen kuuluu tietty spontaanius ja muuttuvaisuus, on tänne muotoutunut vuosien saatossa symbioosi, jossa vanha ja uusi katutaide sulautuvat yhteen muodostaen ainutkertaisen palan historiaa.

Tulitikkutehtaan kortteli kuuluu Santalahden alueeseen, jonka asemakaavaa koskeva muutos on ollut vireillä vuodesta 2008 lähtien. Kaupungin pyrkimyksenä on muuttaa tyhjäkäytöllä oleva tehdasalue asuinalueeksi. Rantatunnelin rakennustyöt eivät ole vähentäneet painetta ottaa alue tehokkaampaan käyttöön. Useita vuosia vireillä ollut prosessi nytkähti uudella vaihteella liikkeelle, kun kaavamuutos hyväksyttiin Tampereen kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2015. Käsillä on viimeinen vuosi tulitikkutehtaan eloa sellaisena kuin se nykyisellään tunnetaan. Alueen muuttamista asuinalueeksi on perusteltu mm. tehottomalla maankäytöllä. Monet asukkaat kokevat tulitikkutehtaan ympäristön myös turvattomaksi. Tutkimalla kaavamuutokseen liittyviä lausuntoja selviää, että joidenkin elementtien säilyttämistä on haluttu myös puolustaa. Esimerkiksi Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö vetosi lausunnossaan graffitien ja urbaanin kulttuurin huomioimisen puolesta kaavamuutosta tehdessä.
Jyväskyläläinen Kai Ylinen tutki huhtikuussa 2015 valmistuneessa taidehistorian gradussaan graffiteja ja urbaania kaupunkiperinnettä osana kulttuuriympäristöä ja -perintöä. Tutkimuskohteena oli Tampereen vanhan tulitikkutehtaan miljöö. Tutkimuksen mukaan Santalahden alueelle on sen tavanomaisen kontrollin puuttuessa muodostunut poikkeuksellinen kulttuuriympäristö, jolla on omat arvot ja piirteet.

Lyhyet keskustelut tehdasalueella haastateltujen ihmisten kanssa vahvistavat tutkimuksen havaintoja. Yhteisön ja oman paikan merkitys korostuu kaikissa puheissa. Alueesta on muodostunut vapaan kulttuurin kokoontumispaikka. Sinne tullaan tapaamaan muita ihmisiä ja etsimään mielenrauhaa. Siellä eivät päde samat säännöt kuin muussa urbaanissa kaupunkitilassa. Porukkaa tulee ja menee. Toiset pistäytyvät alueella kerran, toiset palaavat kerta toisensa jälkeen uudelleen. Tehtaan ympäristöön tehdään retkiä myös kauempaa. Jokin vapaana rehottavassa autioituneessa kaupunkitilassa viehättää.

Tulitikkutehtaan kaltaisessa urbaanissa tilassa ei siten ole kyse vain tarpeesta toteuttaa omia taiteellisia näkemyksiään lain rajamailla. Vapaa tila herättää henkiin sellaisia kulttuurin ja yhteisöllisyyden muotoja, joiden synty ei muualla ole mahdollista. Kun tällaiset alueet puretaan, ei kulttuuriympäristö pääse kasvamaan koko potentiaaliinsa.

Tulitikkutehdas hiljenee lopullisesti tämän vuoden aikana. Se on monen alueella aikaansa viettävän mielestä harmi, sillä vaihtoehtoista tilaa ei ole. Purkamisen vaikutukset katukulttuurin harrastamiseen nähdään myöhemmin.

Jälkirjoitus: Reportaasin teon jälkeen tulitikkutehtaan alueella tapahtui julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kuolemantapaus yhden henkilön pudottua rakennuksen katolta toukokuun lopulla 2016. Alueen omistaja on muistuttanut, että alue ei ole turvallinen, eikä siellä saa liikkua.

 

Sebastian Schultz tehdasrakennuksen katolla.
Sebastian Schultz.
Graffitimaalari.
Graffitimaalari.
Tulitikkutehtaan Alueelle unohtunut vanha levy.
Alueen entisten asukkaiden postilaatikoita.
Tehdasalue Pispalan suunnasta kuvattuna.

Juttu on julkaistu tässä lehdessä

Katse 1/2016, kansi

Tamperelainen kulttuurilehti

Katse 1/2016, kesä 2016 by Katse - issuu

Reportaasi

Elämyspalasten viikko

Tampere Film Festivalin kävijän katse on utuinen.

Kansan hylkäämän perinteen puolustajat

Tamperelaisen kansantanssiryhmä Sorokoskan jäsenille polska, jenkka ja sottiisi ovat osa identiteettiä. Ilo ja yhteishenki ovat pitäneet monet...

Reenikämpillä

Tamperelaisten musiikki-intoilijoiden treenikämpät täyttävät sekalaisia tarpeita.

Musiikin taju

Katse-lehti oli paikalla, kun Santtu-Matias Rouvali helmikuussa 2013 nousi ensimmäistä kertaa lavalle Tampere Filharmonian kanssa.

Anne, 55

Kultaa kirveelle ja korvelle

Alkuvuosina istuimme mieheni kanssa eri puolilla hallia. Sitten kannatimmekin jo samaa joukkuetta, kertoo Tapparaa 13-vuotiaasta fanittanut Anne...

Vuoreksen markkinoinnissa korostuu luonnonläheisyys. Metsää ei uusien talojen tieltä kuitenkaan ole juuri säästetty.

Tarina kahdesta kaupungista

Taide piristää rakennusten seiniä ja pihoja Vuoreksen uudessa kaupunginosassa Tampereella. Läheisellä Anniston tilalla taide ei ole näyttely vaan...

Anna Muotka ja hänen poikaystävänsä Rovaniemen kaupunkiviljelijöiden palstalla keräämässä syksyn satoa.

Kaupunkiviljelijöiden palsta

Rovaniemen kaupunkiviljelijöiden palsta on keskellä kaupunkia. Anna Muotka on yksi viljelijöiden vapaaehtoisista jäsenistä.

Maisa Salonen ja Sofia Salmi liiketilansa edustajalla.

Laadukkaat nahkatuotteet valmistuvat käsin Kehräsaaressa

Kolmen naisen pyörittämä Kenkäpaja Pihka valmistaa laadukkaita nahkatuotteita käsityönä.

Pyörät kohti parkettia

Tanssisalissa on odottava tunnelma. Ilman täyttää hyväntuulinen rupattelu, kun viimeisetkin tulijat saapuvat paikalle. Itsestään selvää ei ole se...